Milloin kannattaa lähteä

Sienikartta kertoo, missä laji viihtyy. Se ei muutu vuodenaikojen mukana, koska metsäkään ei muutu: sama kuusikko on kanttarellille yhtä hyvä maasto marraskuussa kuin elokuussa, vaikka marraskuussa sieltä ei löydy mitään. Kausipainotus on se puuttuva puoli.

Kaksi valintaa

Painota sään ja kauden mukaan jättää lajin tason täyteen väriin siellä, missä sitä kannattaa mennä etsimään, ja vaimentaa sen siellä, missä laji ei ole kaudessa tai maa on liian kuiva. Useampi taso päällä yhtä aikaa vertautuu suoraan: elokuussa kanttarelli on täydessä oranssissa ja suppilovahvero vaimeana sen vieressä, mikä vastaa kysymykseen mitä juuri nyt kannattaa etsiä.

Missä on nyt parasta värittää koko kartan punaisesta vihreään, joten suunnan näkee yhdellä silmäyksellä ilman että karttaa tarvitsee selata edestakaisin. Se on tarkoitettu kauas zoomattuna: taso piirretään kymmenen kilometrin ruudukkoon, joten lähelle zoomattuna koko ruutu on samaa väriä.

Mitä sovellus sanoo ja miksi

Jokaisen lajin kohdalla lukee, missä vaiheessa ollaan: ei vielä, alkamassa, paras aika, loppumassa tai ohi kertovat kalenterista, ja kuivaa kertoo, että kausi olisi kyllä käynnissä mutta sadetta ei ole tullut. Sanoja on kolmen tilan sijasta kuusi siksi, että "ei vielä" marraskuussa ja "loppumassa" kuivana elokuuna ovat molemmat yksinkertaisesti väärin.

Sanan vieressä on mittari, joka näyttää kuinka kaukana hyvästä ollaan, ja merkki siitä mihin paras aika alkaa. Yksi sana ei erota nipin napin kuivaa luupikuivasta, ja juuri se ero ratkaisee lähteekö tänään vai odottaako sadetta.

Mistä luvut tulevat

Ilmatieteen laitoksen havainnoista, joka yö. Mukana on sade viikolta ja kolmelta viikolta, keskilämpötila kahdelta viikolta ja hallayöt. Sade vaikuttaa lajikohtaisella viiveellä: kanttarelli nousee noin kahden viikon päästä kunnollisesta sateesta, suppilovahvero myöhemmin ja kylmemmässä. Siksi viime viikon rankkasade ei vielä näy vihreänä, ja kahden viikon takainen näkyy.

Sade mitataan sademittareilla, joita on koko maassa noin 170, eli keskimäärin 50 kilometrin välein. Kartta piirretään kymmenen kilometrin ruudukkoon, mutta sen todellinen tarkkuus on tuo mittarien väli: luvut kertovat alueesta, eivät yksittäisestä rinteestä tai notkosta. Lämpötila ja halla mitataan tiheämmin, noin 190 asemalta.

Mitä se ei ole

• Ei satoennuste. Väri tarkoittaa yhä maastoa, himmennettynä kalenterin ja sateen mukaan. Se ei väitä, että sieniä on juuri nyt maassa.
• Ei havaintotieto. Painotus lasketaan pelkästä säästä. Käyttäjien löydöistä laskettu indeksi olisi kartta siitä, mistä ihmiset löytävät sieniä, eikä sellaista tästä palvelusta saa, vaikka luvut laskisi yhteen.
• Ei mitattu, vaan arvioitu. Viiveet ja sademäärät ovat nyrkkisääntöjä, eivät havainnoista sovitettuja. Ne tarkentuvat vasta kun takana on kausi omia löytöjä.

Miten se otetaan käyttöön

Molemmat valinnat ovat Karttatasot-valikossa ryhmässä Sienet, ja molemmat ovat oletuksena pois päältä. Sammutettuna kartta on täsmälleen entisensä. Ilman verkkoa painotus käyttää pelkkää kalenteria, joka ei tarvitse yhteyttä lainkaan. Sienikartat kertoo, mistä itse ennuste lasketaan.