Sienikartat · ennuste
Suppilovahverokartta
Suppilovahvero on syksyn laji: se hakee vanhaa sammaleista kuusikkoa tuoreella kankaalla ja jatkaa satoaan pitkälle kohti pysyvää lunta.
Sienikartta ei kerro, kasvaako tässä sieniä juuri nyt. Se värittää koko maasta ne metsäkuviot, joissa suppilovahvero viihtyy, eli missä kannattaa kävellä. Sato ratkeaa säässä, ja siihen sovellus ottaa nyt kantaa: Painota sään ja kauden mukaan himmentää tason siellä, missä laji ei ole kaudessa tai missä sadetta ei ole tullut. Väri tarkoittaa yhä maastoa, ei satoa.
Millaista metsää suppilovahvero hakee
- Puusto
- Kasvaa sammaleisissa kuusikoissa, mäntyä saa olla seassa. Lehtipuuvaltainen metsä ei ole sen paikka.
- Kasvupaikka
- Tuore kangas on paras, lehtomainen kangas hyvä, kuivahko kangas puolittainen.
- Maapohja
- Kangasmaa, mutta korpi kelpaa sille paremmin kuin muille kuudesta lajista: kuusikkoinen korpi on aitoa suppilovahveromaastoa.
- Puuston ikä
- Noin 65-vuotiaasta ylöspäin, paras 65–150 vuoden välillä.
- Kausi
- Syyskuusta marraskuulle, lumen tuloon asti.
- Pohjoisraja
- Ennuste laskee 63,5 leveysasteen jälkeen ja on 67 asteella enää vajaa kymmenesosa eteläisestä.
Palkit kertovat, kannattaako lajia etsiä nyt maan etelä-, keski- vai pohjoisosassa. Aluejako on Ilmatieteen laitoksen. Mistä kausi ja sää lasketaan
Miten sitä kannattaa lukea
Etsi sammalpeitteistä, varjoisaa vanhaa kuusikkoa ja notkoja. Laji kasvaa tiheinä ryhminä: yhden löytäminen tarkoittaa yleensä kymmeniä, joten merkitse koko laikku, älä yksittäistä sientä.
Tunnistus ja käyttö keittiössä: suppilovahvero Marttojen sieniohjeissa.
Mistä ennuste lasketaan
Pohjana on Luonnonvarakeskuksen monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin kartta-aineisto (MVMI 2023): puulajien osuudet, kasvupaikan viljavuus, suotyyppi, puuston ikä, tilavuus ja latvuspeitto 16 metrin ruuduissa koko maasta. Jokainen yllä oleva rivi on yksi kerroin mallissa, ja ne kerrotaan keskenään, joten yksi selvästi väärä tekijä riittää nollaamaan ruudun. Pohjoista kohti ennustetta vaimennetaan GBIF:n ja Laji.fi:n havaintomäärien mukaan, jotta harva havainnointi pohjoisessa ei näyttäisi lajin puuttumiselta. Tarkemmin: sienikartat ja niiden rajat.