Sienikartat · ennuste
Sikurirouskukartta
Sikurirousku (Lactarius camphoratus) on maustesieni, joka kasvaa kuusen seurassa kosteissa, sammaleisissa havumetsissä. Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa ja harvinaistuu pohjoista kohti.
Sienikartta ei kerro, kasvaako tässä sieniä juuri nyt. Se värittää koko maasta ne metsäkuviot, joissa sikurirousku viihtyy, eli missä kannattaa kävellä. Sato ratkeaa säässä, ja siihen sovellus ottaa nyt kantaa: Painota sään ja kauden mukaan himmentää tason siellä, missä laji ei ole kaudessa tai missä sadetta ei ole tullut. Väri tarkoittaa yhä maastoa, ei satoa.
Millaista metsää sikurirousku hakee
- Puusto
- Kuusen seuralainen: kasvaa sammaleisissa kuusikoissa ja havusekametsissä, joissa on mäntyä seassa.
- Kasvupaikka
- Tuore kangas on paras, kuivahko kangas hyvä, lehtomainen kangas kelpaa.
- Maapohja
- Kangasmaa, mutta myös korvet ja rämeet kelpaavat: korpinotkot ovat hyvää maastoa.
- Puuston ikä
- Noin 55–120-vuotias puusto.
- Kausi
- Elokuusta lokakuulle.
- Pohjoisraja
- Ennuste laskee 63 asteen jälkeen ja romahtaa 66 asteella lähes nollaan.
Palkit kertovat, kannattaako lajia etsiä nyt maan etelä-, keski- vai pohjoisosassa. Aluejako on Ilmatieteen laitoksen. Mistä kausi ja sää lasketaan
Miten sitä kannattaa lukea
Sikurirousku on mieto eikä vaadi ryöppäystä. Kuivattuna sen tuoksu muistuttaa currya ja kuminaa. Kartalla sen laikut ovat laajoja, koska maasto on yleistä: käytä sitä pikemminkin retken suunnitteluun kuin yksittäisen paikan etsimiseen.
Tunnistus ja käyttö keittiössä: sikurirousku Marttojen sieniohjeissa.
Mistä ennuste lasketaan
Pohjana on Luonnonvarakeskuksen monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin kartta-aineisto (MVMI 2023): puulajien osuudet, kasvupaikan viljavuus, suotyyppi, puuston ikä, tilavuus ja latvuspeitto 16 metrin ruuduissa koko maasta. Jokainen yllä oleva rivi on yksi kerroin mallissa, ja ne kerrotaan keskenään, joten yksi selvästi väärä tekijä riittää nollaamaan ruudun. Pohjoista kohti ennustetta vaimennetaan GBIF:n ja Laji.fi:n havaintomäärien mukaan, jotta harva havainnointi pohjoisessa ei näyttäisi lajin puuttumiselta. Tarkemmin: sienikartat ja niiden rajat.